louskauttaa

Suomi

Verbi

louskauttaa (53-C) (taivutus[luo])

1. aiheuttaa louskahdus
2. avata suunsa ammolleen ja sulkea se äkisti

   Kissa louskautti kärpäsen alas kurkustaan.

3. (kuvaannollisesti) puraista (rikki), rouskauttaa

   Naapurin rakki louskautti pojalta jalan pakettiin.

Ääntäminen

• IPA: /ˈlou̯skɑut̪ːɑːˣ/ tai /ˈlou̯skɑu̯t̪ːɑːˣ/
• tavutus: lous‧ka‧ut‧taa / lous‧kaut‧taa

Etymologia

• momentaanijohdos verbistä louskuttaa

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: louskauttaminen, louskautus