SuomiMuokkaa

PostpositioMuokkaa

luona

  1. jonkin välittömässä läheisyydessä
    Odotan tämän kiven luona.
  2. jonkun kotona; tykönä
    Kävimme eilen tätini luona.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈluo̯nɑ/
  • tavutus: luo‧na

TaivutusMuokkaa

Nykykielessä: luo ~ luokse : luona : luota (=latiivi ~ translatiivi : lokatiivi : separatiivi)

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • luona Kielitoimiston sanakirjassa

SubstantiiviMuokkaa

luona

  1. # (taivutusmuoto) yksikön lokatiivi sanasta luo