luona

Suomi

Postpositio

luona

1. jonkin välittömässä läheisyydessä

   Odotan tämän kiven luona.

2. jonkun kotona; tykönä

   Kävimme eilen tätini luona.

Ääntäminen

• IPA: /ˈluo̯nɑ/
• tavutus: luo‧na

Taivutus

Nykykielessä: luo ~ luokse : luona : luota (=latiivi ~ translatiivi : lokatiivi : separatiivi)

Käännökset

1. jonkin välittömässä läheisyydessä

englanti: at, by esperanto: ĉe heprea: אֵצֶל ido: apud islanti: hjá italia: presso

ranska: chez ruotsi: hos, vid saksa: bei venäjä: у viro: juures

Aiheesta muualla

• luona Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

luona

1. # (taivutusmuoto) yksikön lokatiivimuoto sanasta luo