lykkiä (61-A) (taivutus[luo])

  1. (frekventatiivinen) lykätä; työnnellä
    lykkiä venettä rannasta järvelle
  2. sauvoa, hiihtää
    lykkiä rivakasti menemään ladulla
  3. (alatyyliä) harrastaa yhdyntää, nussia

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlykːiæˣ/
  • tavutus: lyk‧ki‧ä

Etymologia

muokkaa

johdos verbistä lykätä (johdin -i-) [1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • lykkiä Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 363 Kaksitavuisten i-verbien rakenne ja merkitys