sauvoa
Suomi
muokkaa
Verbi
muokkaasauvoa (52) (taivutus[luo])[1]
- vesillä liikuttaessa työnnellä sauvoimella
- Väljässä vedessä soudimme ja koskipaikoissa sauvoimme.
- käyttää sauvoja hiihtäessä, työnnellä t. lykkiä sauvoilla
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsɑu̯ʋoɑˣ/
- tavutus: sau‧vo‧a
Etymologia
muokkaainstrumentatiivinen johdos substantiivista sauva (johdin -o-) [2]
Käännökset
muokkaa1. vesillä liikuttaessa työnnellä sauvoimella
|
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: sauvoin, sauvominen
Aiheesta muualla
muokkaa- sauvoa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 52
- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 366 O-verbien rakenne ja merkitys