lykkiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalykkiminen (38)
- teonnimi verbistä lykkiä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lykkiminen | lykkimiset |
genetiivi | lykkimisen | lykkimisten lykkimisien |
partitiivi | lykkimistä | lykkimisiä |
akkusatiivi | lykkiminen; lykkimisen |
lykkimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lykkimisessä | lykkimisissä |
elatiivi | lykkimisestä | lykkimisistä |
illatiivi | lykkimiseen | lykkimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lykkimisellä | lykkimisillä |
ablatiivi | lykkimiseltä | lykkimisiltä |
allatiivi | lykkimiselle | lykkimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lykkimisenä (lykkimisnä) |
lykkimisinä |
translatiivi | lykkimiseksi | lykkimisiksi |
abessiivi | lykkimisettä | lykkimisittä |
instruktiivi | – | lykkimisin |
komitatiivi | – | lykkimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lykkimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
lykkimis- |