mörka

Ruotsi

Adjektiivi

mörka

1. (taivutusmuoto) yksikön yleissuvun heikko muoto sanasta mörk
2. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko muoto sanasta mörk
3. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta mörk

Verbi

mörka (sanalta puuttuu taivutus, katso ohjeet täältä)

1. pimentää
2. peittää, kätkeä

Etymologia

• adjektiivista mörk ja johtimesta‎ -a

Taivutus

Taivutus – mörka
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	mörkar [luo]	mörkas
imperfekti	mörkade	mörkades
supiini	mörkat	mörkats
imperatiivi	mörka	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: mörka
• passiivin infinitiivi: mörkas
• aktiivin part. prees: mörkande [luo]
• passiivin part. prees: mörkandes
• part. perf.: yl. mörkad, n. mörkat, määr./mon. mörkade

Liittyvät sanat

• mörkning