muka
Katso myös: múka |
Suomi
muokkaaAdverbi
muokkaamuka (ei vertailuasteita)
- väittämänsä mukaan; ilmaisee yleensä epäuskoa, vastaväitettä tai ironiaa
- Vastaus oli muka väärin.
- Hän on muka taitavampi kuin minä. Hah!
- (yhdyssanan alkuosana) sanan määriteosaa teskeentelevä; vale-
- mukamarsalkka [= marsalkkaa esittävä henkilö, joka ei ole oikea marsalkka]
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmukɑ/
- tavutus: mu‧ka
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. väittämänsä mukaan, ilmaisee yleensä ironiaa, pilaa tai epäuskoa.
|
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: mukainen, mukava
- adverbit: muassa, mukaan, mukamas, mukana, sitä mukaa
- substantiivit: mukaelma, mukauma
- verbit: mukaantua, mukailla, mukauttaa, mukautua
Aiheesta muualla
muokkaa- muka Kielitoimiston sanakirjassa
Kroaatti
muokkaaSubstantiivi
muokkaamȕka f.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /'mûka/, mon. gen. /'mûːkaː/
- tavutus: mu‧ka
Taivutus
muokkaayksikkö | monikko | |
nominatiivi | mȕka | mȕke |
genetiivi | mȕkē | mȗkā |
datiivi-lokatiivi | mȕci | mȕkama |
akkusatiivi | mȕku | mȕke |
vokatiivi | muko | mȕke |
instrumentaali | mȕkōm | mȕkama |
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaSubstantiivi
muokkaamuka f. (monikko muke)
- (murteellinen) jauho
- Va mljačno mliko smiša se muka, doda masnoća, cukar i pićo soli.
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaa- (jauho) brašno
Serbia
muokkaaSubstantiivi
muokkaamȕka f. (kyrillinen мука)
Sloveeni
muokkaaSubstantiivi
muokkaamuka f. (monikko muke)
Viitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908.