muumioitua

Suomi

Verbi

muumioitua (52-F) (taivutus[luo])

1. tulla muumioksi
2. (kuvaannollisesti) menettää vireytensä
3. (kuvaannollisesti) käydä vanhanaikaiseksi, jäädä ajastaan jälkeen

Ääntäminen

• IPA: /ˈmuːmioi̯t̪uɑ/
• tavutus: muu‧mi‧oi‧tu‧a

Etymologia

• refleksiivijohdos verbistä muumioida

Käännökset

1. tulla muumioksi

englanti: mummify

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: muumioituminen

Aiheesta muualla

• muumioitua Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

muumioitua

1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta muumioitu