näköaisti

Suomi

Substantiivi

näköaisti

1. (fysiologia) näkö, näköelimen toimintaan perustuva aisti, alkeellisimmillaan kyky havaita valoa

Etymologia

• yhdyssana sanoista näkö ja aisti

Käännökset

1. näkö, näköelimen toimintaan perustuva aisti, alkeellisimmillaan kyky havaita valoa

englanti: eyesight, sense of sight, sight, vision ruotsi: syn, synsinne tšekki: zrak m.

turkki: görme duyusu unkari: látás viro: nägemine, nägemismeel

Aiheesta muualla

• näköaisti Kielitoimiston sanakirjassa