syn

Katso myös: syn-

Puola

Substantiivi

syn m.

1. poika

Ruotsi

Substantiivi

syn yl. (3) (yks. määr. synen [luo], mon. epämäär. syner [luo], mon. määr. synerna [luo])

1. näkö
2. näkemys

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

synnerv

Tšekki

Substantiivi

syn m.

1. poika (jonkun oma lapsi)

Taivutus

sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	syn	synové
genetiivi	syna	synů
datiivi	synovi	synům
akkusatiivi	syna	syny
vokatiivi	syne	synové
lokatiivi	synovi	synech
instrumentaali	synem	syny

Etymologia

protoslaavilainen *synъ << protoindoeurooppalainen *suHnús