Adjektiivi

muokkaa

ovela (10) (komparatiivi ovelampi, superlatiivi ovelin) (taivutus)

  1. sellainen, joka pystyy johtamaan muita harhaan haluamallaan tavalla tulematta itse huomatuksi ja joutumatta vastuuseen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈoʋelɑ/
  • tavutus: o‧ve‧la

Etymologia

muokkaa

alasaksalainen laina[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • ovela Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).