pääuoma

Suomi

Substantiivi

pääuoma (10)

1. reitti, jota suurin osa joen tai muun virtaavan vesistön virtauksesta seuraa ja josta mahdolliset sivu-uomat erkanevat

Ääntäminen

• IPA: /ˈpæːˌuo̯mɑ/
• tavutus: pää‧uo‧ma

Etymologia

• yhdyssana sanoista pää ja uoma

Liittyvät sanat

Rinnakkaiskäsitteet

• sivu-uoma