Tšekki muokkaa

Substantiivi muokkaa

přítel m. (monikko přátelé)

  1. ystävä, kaveri

Taivutus muokkaa

sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi přítel přátelé
genetiivi přítele přátel
datiivi příteli / přítelovi přátelům
akkusatiivi přítele přátele
vokatiivi příteli přátelé
lokatiivi příteli / přítelovi přátelích
instrumentaali přítelem přáteli

Etymologia muokkaa

  • protoslaavilainen *prijatelь << protoindoeurooppalainen *priH-