paikannin

Suomi

Substantiivi

paikannin (33-J)

1. sijainnin määrittämiseen käytettävä laite tai muu väline

Ääntäminen

• IPA: /ˈpɑi̯kɑnːin/
• tavutus: pai‧kan‧nin

Käännökset

1. sijainninmääritysväline

englanti: locator

ruotsi: lokaliserare

Etymologia

• verbistä paikantaa

Liittyvät sanat

Lähikäsitteet

• navigaattori