määrittäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamäärittäminen (38)
- teonnimi verbistä määrittää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | määrittäminen | määrittämiset |
genetiivi | määrittämisen | määrittämisten määrittämisien |
partitiivi | määrittämistä | määrittämisiä |
akkusatiivi | määrittäminen; määrittämisen |
määrittämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | määrittämisessä | määrittämisissä |
elatiivi | määrittämisestä | määrittämisistä |
illatiivi | määrittämiseen | määrittämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | määrittämisellä | määrittämisillä |
ablatiivi | määrittämiseltä | määrittämisiltä |
allatiivi | määrittämiselle | määrittämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | määrittämisenä (määrittämisnä) |
määrittämisinä |
translatiivi | määrittämiseksi | määrittämisiksi |
abessiivi | määrittämisettä | määrittämisittä |
instruktiivi | – | määrittämisin |
komitatiivi | – | määrittämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | määrittämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
määrittämis- |