Katso myös: Piili

Substantiivi

muokkaa

piili (24)

  1. jousipyssyn eli jousen ammus, teräväkärkinen nuoli
    Miehen viinessä oli 40 piiltä

Etymologia

muokkaa

muinaisruotsin sanasta pil << latinan sanasta pīlum[1]

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

piilipuu

piili

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä piillä

Viitteet

muokkaa
  1. Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja. 2, L–P. Päätoimittaja Ulla-Maija Kulonen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995. ISBN 951-717-711-9.