Katso myös: Jousi
[2] Perinteisen aseena käytetyn jousen jäljitelmä
Jousia [2]
[3] Lajitelma jousia

Substantiivi

muokkaa

jousi (24)

  1. lihasvoimalla jännitettävä kaaresta ja jänteestä koostuva ase, jolla ammutaan nuolia tai vasamia, kaaripyssy
    Tarun mukaan Wilhelm Tell ampui jousella nuolen poikansa pään päälle laitettuun omenaan.
  2. (tekniikka) taipuisa, tarkoitukseensa muotoiltu kaari, spiraali tai muu kappale, joka taivutettaessa, puristettaessa tai vedettäessä pyrkii palaamaan alkuasemaansa; kierrejousi, vieteri
    kellon jousi
    nojatuolin jouset
    Jokaisen painonapin alla on jousi.
    Autosta pamahti jousi poikki kesken ajon.
  3. (musiikki) hieman kaareva varsi ja sen rinnalle jännitettyjä jouhia, joilla hangataan kieliä poikkisuuntaan soitettaessa jousisoittimia
    Viulisti soitti vuoroin jousella, vuoroin sormilla näppäilemällä.
  4. (musiikki, monikossa) orkesterin jousisoittimet
  5. (musiikki, yhdyssanan alkuosana) jousisoittimiin liittyvä
    jousikvartetto

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [ˈjo̞usi]

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa
  • Sana on aikaisemmin tarkoittanut kaarta. Ruotsin-lapin juoks ja mordvan joŋks, joŋs tarkoittavat jousen lisäksi kaarta esimerkiksi sateenkaaren vastineissa Atja juoks ja ersamordvan ṕiŕǵeńe joŋks, ṕiŕǵiḿ-jomks (sananmuokaisesti 'ukkosen jousi'). Jousi-merkityksisiä vastineita esiintyy monissa sukukielissä, joista mainittakoon karjalan jouži, Luulajan-lapin juoksa, Uržumin tšeremissin joŋe·ž, unkarin íj, ív, tavgi-samojedin jinta ja Jenisein-samojedin iddo. (SKES)

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • jousi Kielitoimiston sanakirjassa
  • jousi Tieteen termipankissa
  • jousi Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa

jousi

  1. (taivutusmuoto) joutaa-verbin yksikön kolmannen persoonan imperfekti, paremmin jouti

Liittyvät sanat

muokkaa