Katso myös: Vasama

Substantiivi

muokkaa

vasama (10)[1]

  1. etenkin varsijousen tylppä, nuijamainen ammus, jota käytettiin turkis- ja pienriistan metsästyksessä, nykyisin maastoharjoittelussa
  2. (kuvaannollisesti, ylätyyliä) salama

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋɑsɑmɑ/
  • tavutus: va‧sa‧ma

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vasama vasamat
genetiivi vasaman vasamien
(vasamain)
partitiivi vasamaa vasamia
akkusatiivi vasama;
vasaman
vasamat
sisäpaikallissijat
inessiivi vasamassa vasamissa
elatiivi vasamasta vasamista
illatiivi vasamaan vasamiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vasamalla vasamilla
ablatiivi vasamalta vasamilta
allatiivi vasamalle vasamille
muut sijamuodot
essiivi vasamana vasamina
translatiivi vasamaksi vasamiksi
abessiivi vasamatta vasamitta
instruktiivi vasamin
komitatiivi vasamine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vasama-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • vasama Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10