pimahtaa

Suomi

Verbi

pimahtaa (53-F) (taivutus[luo])

1. (puhekieltä) tulla hulluksi

   Jukka on tainnut pimahtaa.

2. (puhekieltä) suuttua, raivostua (varsinkin silmittömästi)

   Pekka taisi vähän pimahtaa.

3. (puhekieltä) mennä rikki

   Sulake pimahti.

Ääntäminen

• IPA: /ˈpimɑht̪ɑːˣ/
• tavutus: pi‧mah‧taa

Käännökset

1. tulla hulluksi

englanti: flip, blow up ranska: éclater

saksa: ausflippen

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: pimahtaminen

Aiheesta muualla

• pimahtaa Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkelit 635, 959 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa