pituusmitta

Suomi

Substantiivi

pituusmitta (9-C)

1. mikä tahansa mitattavan kohteen fysikaalisen ulottuvuuden suuruutta ilmaiseva mittayksikkö
2. kohteen fysikaalisen ulottuvuuden suuruuden määrittämiseen käytettävä mittalaite

Ääntäminen

• IPA: /ˈpit̪uːsˌmit̪ːɑ/
• tavutus: pi‧tuus‧mit‧ta

Etymologia

• yhdyssana sanoista pituus ja mitta

Huomautukset

• Nimestään huolimatta pituusmitta ei rajoitu ilmaisemaan vain kohteen pituutta, vaan myös leveyttä, korkeutta ja syvyyttä sekä useampiulotteisissa koordinaatistoissa muidenkin mahdollisten fysikaalisien ulottuvuuksien suuruutta.