mittayksikkö
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- yleisesti sovittu yksikkö, jolla vertaillaan mitattujen suureiden arvoja
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmit̪ːɑˌyksikːø/
- tavutus: mit‧ta‧yk‧sik‧kö
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mittayksikkö | mittayksiköt |
genetiivi | mittayksikön | mittayksiköiden mittayksiköitten mittayksikköjen |
partitiivi | mittayksikköä | mittayksikköjä mittayksiköitä |
akkusatiivi | mittayksikkö; mittayksikön |
mittayksiköt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mittayksikössä | mittayksiköissä |
elatiivi | mittayksiköstä | mittayksiköistä |
illatiivi | mittayksikköön | mittayksikköihin mittayksiköihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mittayksiköllä | mittayksiköillä |
ablatiivi | mittayksiköltä | mittayksiköiltä |
allatiivi | mittayksikölle | mittayksiköille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mittayksikkönä | mittayksikköinä mittayksiköinä |
translatiivi | mittayksiköksi | mittayksiköiksi |
abessiivi | mittayksiköttä | mittayksiköittä |
instruktiivi | – | mittayksiköin |
komitatiivi | – | mittayksikköine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | mittayksikö- | |
vahva vartalo | mittayksikkö- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaayhdyssana sanoista mitta ja yksikkö
Käännökset
muokkaa1. yleisesti sovittu yksikkö, jolla vertaillaan mitattujen suureiden arvoja
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- mittayksikkö Kielitoimiston sanakirjassa
- mittayksikkö Tieteen termipankissa