Substantiivi

muokkaa

mitta (9-C)

Wikipedia
Katso artikkeli Mitta Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. jokin suureen arvo tai mittauksen tulos
    Kappa on vanha mitta.
    Ota mitat tuosta ovesta.
  2. jokin laite, jolla voi mitata tai joka määrittää jonkin mittayksikön
    Onko sinulla metrin mittaa?
    Kyynärästä mittayksikkönä on luovuttu, mutta kyynäräkeppiä käytetään yhä.
    Sanonta ”Porvoon mitalla” johtuu siitä, että porvoolainen kruununvouti keräsi aikoinaan verot käyttämällä liian isoa mittaa.
  3. (matematiikka) joukkofunktio, joka liittää luvun annetun joukon osajoukkoon
    Diracin mitta on mitta, joka saa yhdellä lähtöjoukkonsa alkiolla arvon 1, ja muilla arvon 0.
  4. (kirjallisuustiede) tietty mitallisessa runoudessa käytettävä säännönmukainen muoto, metrumi
    Heksametri eli kuusimitta on runomittaopissa antiikkisten sankarirunojen mitta.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmit̪ːɑ/, [ˈmit̪ːɑ]
  • tavutus: mit‧ta

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

indoeurooppalainen, mahdollisesti germaaninen laina[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Idiomit

muokkaa
  • mitta on täysi – (henkilö) ei enää siedä jotain (ärsyttävää toimintaa tms.)
    Pentillä tuli mitta täyteen — otti loparit aamulla!
    Mittani on täyttymässä!
  • Porvoon mitalla
  • pysyä mitoissa(an) — olla lihoamatta

Aiheesta muualla

muokkaa
  • mitta Kielitoimiston sanakirjassa
  • mitta Tieteen termipankissa

Viitteet

muokkaa
  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).