Katso myös: Kappa
Wikipedia
Katso artikkeli Kappa Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

kappa (9-B) (monikko kapat)

  1. Kreikkalaisten aakkosten kymmenes kirjain. Vastaava symboli Κ tai κ.
    Italialaiset nimittelivät meidän koota kapaksi, kun niillä ei ole sellaisia itsellä.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [ˈkɑ̝pːɑ̝]

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kappa kapat
genetiivi kapan kappojen
(kappain)
partitiivi kappaa kappoja
akkusatiivi kappa;
kapan
kapat
sisäpaikallissijat
inessiivi kapassa kapoissa
elatiivi kapasta kapoista
illatiivi kappaan kappoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kapalla kapoilla
ablatiivi kapalta kapoilta
allatiivi kapalle kapoille
muut sijamuodot
essiivi kappana kappoina
translatiivi kapaksi kapoiksi
abessiivi kapatta kapoitta
instruktiivi kapoin
komitatiivi kappoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kapa-
vahva vartalo kappa-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

kreikan sanasta κάππα (káppa)

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kappa Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

muokkaa

kappa (9-B) (monikko kapat)

  1. Vanha tilavuusmitta, Ruotsin vallan aikana 4,58 litraa. Nykyisin vielä torikaupassa käytettävä iso kappa on 5 litraa (runsaat 3 kiloa perunaa) ja pieni kappa on 2 litraa (perunaa noin 1, 5 kiloa).
    Ostin torilta kapallisen perunoita, sain kolmisen kiloa.
  2. puinen kapanvetoinen määrämuotoinen kruunattu mittausastia kuivan tavaran mittaukseen
  3. (vanha) puinen, usein varrellinen vesiastia
    Kannoin vettä kaivosta kapalla.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [ˈkɑ̝pːɑ̝]

Taivutus

muokkaa
  • Kuten edellä

Etymologia

muokkaa

germaaninen laina[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kappa Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

muokkaa

kappa (9-B) (monikko kapat)

  1. ikkunan tai sivuverhon yläosan yli ulottuva verho, kappaverho
    Tuo kapan rypytys piristää verhojen ilmettä.
  2. (vanhahtava) naisten päällystakki
    Turkiskauluksinen kappa.
  3. erityisesti polkupyörässä pyöränrumpu
    Jarrut eivät toimi kunnolla, takakappa menee remonttiin.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkɑpːɑ/, [ˈkɑ̝pːɑ̝]
  • tavutus: kap‧pa

Taivutus

muokkaa
  • Kuten edellä

Etymologia

muokkaa

ruotsin sanasta kappa < latinan sanasta cappa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kappaholvi, kappakangas, kappaompelimo, kappaverho, verhokappa

  kapanala

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kappa Kielitoimiston sanakirjassa

Käännökset

muokkaa

Englanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

kappa (monikko kappas)

  1. kappa (kreikkalainen aakkonen)

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

kappa n. (4) (yks. määr. kappat [luo], mon. epämäär. kappan[luo], mon. määr. kappana [luo])

  1. kappa (kirjain)

Substantiivi

muokkaa

kappa yl. (1) (yks. määr. kappan[luo], mon. epämäär. kappor [luo], mon. määr. kapporna [luo])

  1. päällystakki
  2. naisten pitkä takki

Viitteet

muokkaa
  1. Klaus Karttunen: Orientin etymologinen sanakirja. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-306-1.