kutu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa
- kalojen ja sammakkoeläinten mätimunat
- ko. eläinten kuteminen; aika jona se tapahtuu
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkut̪u/, [ˈkʷut̪ʷu]
- tavutus: ku‧tu
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kutu | kudut |
| genetiivi | kudun | kutujen |
| partitiivi | kutua | kutuja |
| akkusatiivi | kutu; kudun |
kudut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kudussa | kuduissa |
| elatiivi | kudusta | kuduista |
| illatiivi | kutuun | kutuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kudulla | kuduilla |
| ablatiivi | kudulta | kuduilta |
| allatiivi | kudulle | kuduille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kutuna | kutuina |
| translatiivi | kuduksi | kuduiksi |
| abessiivi | kudutta | kuduitta |
| instruktiivi | – | kuduin |
| komitatiivi | – | kutuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kudu- | |
| vahva vartalo | kutu- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: kutunen
Yhdyssanat
muokkaahauenkutu, kutuaika, kutuasu, kutujoki, kutukala, kutukalastus, kutukypsä, kutulahna, kutupaikka, kutupuku, kutupukuinen, kutupyynti, kuturauhoitus, lahnankutu, sammakonkutu
Aiheesta muualla
muokkaaKroaatti
muokkaaSubstantiivi
muokkaakutu