Substantiivi

muokkaa

runomitta (9)

Katso artikkeli Runomitta Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. (kirjallisuustiede) metrumi, mitallisen runouden runoissa käytetty mitta, joka perustuu poljennollisissa runoissa rytmiin ja poljennottomissa esimerkiksi tavujen määrään säkeessä ja säkeiden määrään säkeistössä sekä loppusointuun

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈrunoˌmit̪ːɑ/
  • tavutus: ru‧no‧mit‧ta

Etymologia

muokkaa

yhdyssana sanoista runo ja mitta

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kalevalamitta, runomittaoppi, trokeemitta

Aiheesta muualla

muokkaa