säkeistö
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (runo, laulu) kahden tai useamman säkeen muodostama kokonaisuus
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsækei̯st̪ø/
- tavutus: sä‧keis‧tö
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | säkeistö | säkeistöt |
| genetiivi | säkeistön | säkeistöjen säkeistöiden säkeistöitten |
| partitiivi | säkeistöä | säkeistöitä säkeistöjä |
| akkusatiivi | säkeistö; säkeistön |
säkeistöt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | säkeistössä | säkeistöissä |
| elatiivi | säkeistöstä | säkeistöistä |
| illatiivi | säkeistöön | säkeistöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | säkeistöllä | säkeistöillä |
| ablatiivi | säkeistöltä | säkeistöiltä |
| allatiivi | säkeistölle | säkeistöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | säkeistönä | säkeistöinä |
| translatiivi | säkeistöksi | säkeistöiksi |
| abessiivi | säkeistöttä | säkeistöittä |
| instruktiivi | – | säkeistöin |
| komitatiivi | – | säkeistöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | säkeistö- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaasäe (vahva vartalo säkee-) + -stö
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2