runous
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
- (kirjallisuustiede) kirjallisuuden ja sanataiteen muoto, jossa kieltä käytetään esteettisesti sen merkityksen ja kieliopillisen oikeellisuuden sijaan tai lisäksi
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈrunou̯s/
TaivutusMuokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | runous | runoudet |
genetiivi | runouden | runouksien |
partitiivi | runoutta | runouksia |
akkusatiivi | runous; runouden |
runoudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | runoudessa | runouksissa |
elatiivi | runoudesta | runouksista |
illatiivi | runouteen | runouksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | runoudella | runouksilla |
ablatiivi | runoudelta | runouksilta |
allatiivi | runoudelle | runouksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | runoutena | runouksina |
translatiivi | runoudeksi | runouksiksi |
abessiivi | runoudetta | runouksitta |
instruktiivi | – | runouksin |
komitatiivi | – | runouksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | runoude- | |
vahva vartalo | runoute- | |
konsonantti- vartalo |
runout- |
EtymologiaMuokkaa
KäännöksetMuokkaa
1. kirjallisuuden ja sanataiteen muoto, jossa kieltä käytetään esteettisesti sen merkityksen ja kieliopillisen oikeellisuuden sijaan tai lisäksi
Liittyvät sanatMuokkaa
SynonyymitMuokkaa
VastakohdatMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa
- balladirunous, kansanrunous, kertomarunous, laulurunous, opetusrunous, paimenrunous, ritarirunous, runousoppi, taiderunous, trubaduurirunous
Aiheesta muuallaMuokkaa
ViitteetMuokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40