Katso myös: Luku
Wikipedia
Katso artikkeli Luku Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Luku [1]
Uusi luku [3] alkaa

Substantiivi

muokkaa

luku (1-M) (monikko luvut)

  1. (matematiikka) numeroista koostuva määrän kertova esitys
    100 on luku.
  2. lukumäärä, sen määrittäminen
    ottaa luku
  3. osa joihin kirjan teksti on jaettu
    Tässä kirjassa on viisi lukua.
    Kirjan kolmannen luvun toisen kappaleen alku on virheellinen.
  4. (kielitiede) kieliopillinen kategoria, joka kertoo sanan ilmaisemien asioiden määrästä
    Yksikkö ja monikko ovat suomen kielen kieliopilliset luvut.
    Espanjan adjektiivit taipuvat suvussa ja luvussa.
  5. yhdyssanojen jälkiosana ilmaisee vuosikymmentä tai vuosisataa
    1950-luku vuodet 1950–1959
    1800-luku vuodet 1800–1899
  6. (tietotekniikka) tietojen käsittely niitä muuttamatta; tietojen hakeminen muistista, lukeminen, prosessia varten
    vain luku
  7. lukutapahtuma, varsinkin yhdyssanan alkuosana, viittaa lukemiseen tai opiskeluun
    Lehden luvun voi tehdä nykyään netissä.
    Nyt sähkömittarin luku tapahtuu etälukuna.
    Meillä on uusi lukujärjestys.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [ˈlʷukʷu]

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa
  • verbi lukea + johdin -u

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

ajatustenluku, alkuluku, arvioluku, asukasluku, atomiluku, binaariluku, desimaaliluku, eräluku, esiluku, etäluku, hapetusluku, huippuluku, huoneluku, huuliltaluku, imaginaariluku, indeksiluku, irrationaaliluku, jaksoluku, johdantoluku, jyväluku, järjestysluku, kahdeksankymmenluku, kahdeksankymmentäluku, kaksikymmenluku, kaksikymmentäluku, kaksituhattaluku, kantaluku, kappaleluku, kardinaaliluku, kasvuluku, kertaluku, keskiluku, kierrosluku, kokonaisluku, kolmekymmentäluku, kolmikymmenluku, kompleksiluku, korrehtuurinluku, kromosomiluku, kuolemanvaaraluku, kuusikymmenluku, kuusikymmentäluku, kymmenluku, käänteisluku, laatuluku, lapsiluku, lehmäluku, lukuaika, lukuaine, lukualue, lukuarvo, lukudraama, lukuhalu, lukuharjoitus, lukuharrastus, lukuhetki, lukuhäiriö, lukujono, lukujärjestelmä, lukujärjestys, lukukappale, lukukausi, lukukirja, lukukone, lukukuittaus, lukukynä, lukulaite, lukulamppu, lukulasit, lukuloma, lukumies, lukumuisti, lukumuotoilu, lukumäärä, lukunopeus, lukunuttu, lukunäytelmä, lukupiiri, lukuromaani, lukusali, lukusana, lukuseteli, lukusuora, lukusuunnitelma, lukusuure, lukutaidottomuus, lukutaito, lukutapa, lukutapahtuma, lukutottumus, lukutoukka, lukutunti, lukuvalaisin, lukuvalo, lukuvirhe, lukuvuosi, lukuyksikkö, luvunlasku, lähiluku, läksyjenluku, läksynluku, lämmitystarveluku, madonluku, massaluku, metriluku, miesluku, mittaluku, murskaluku, murtoluku, nelikymmenluku, nidosluku, nuotinluku, oikaisuluku, oikoluku, oktaaniluku, onnenluku, ordinaaliluku, paikkaluku, par-luku, perusluku, pikaluku, pisteluku, prosenttiluku, puoliluku, pääluku, rationaaliluku, reaaliluku, runkoluku, sakoluku, sataluku, satunnaisluku, seitsemänkymmentäluku, seitsenkymmenluku, sekaluku, sijaluku, silmäluku, sisäluku, sivuluku, suhdeluku, tarkistusluku, tasaluku, tehokkuusluku, teholuku, tuhatluku, tunnusluku, ulkoluku, varausluku, vastaluku, vertailuluku, vertausluku, viisikymmenluku, vuoroluku, vuosiluku, väkiluku, yhdeksänkymmenluku, yhdeksänkymmentäluku, yksikköluku

Idiomit

muokkaa
  • ottaa lukua - maata (nyrkkeilyssä) tyrmättynä maassa, tuomarin laskiessa sekunteja ottelijan nousemiseen
  • ottaa luku - laskea etenkin ihmisjoukon lukumäärä
  • avata uusi luku historiassaan – ottaa suuri askel, tehdä merkittävä teko

Aiheesta muualla

muokkaa
  • luku Kielitoimiston sanakirjassa
  • luku Tieteen termipankissa
  • Artikkelit 69, 113, 958, 2338, 2423 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Kroaatti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

luku

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta luk
  2. (taivutusmuoto) yksikön lokatiivimuoto sanasta luk

Substantiivi

muokkaa

luku

  1. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta luka