SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

numerus (39)

  1. (matematiikka) logaritmiarvoa vastaava luku eli ko. arvon perustana oleva luku eli luku josta logaritmi otetaan
  2. (kielitiede) luku

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈnumerus/
  • tavutus: nu‧me‧rus

EtymologiaMuokkaa

  • lat.

Liittyvät sanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • numerus Kielitoimiston sanakirjassa

LatinaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi numerus numerī
akkusatiivi numerum numerōs
genetiivi numerī numerōrum
datiivi numerō numerīs
ablatiivi numerō numerīs

numerus m. (2)

  1. (matematiikka) numero
  2. (kielitiede) kieliopillinen luku

Liittyvät sanatMuokkaa