Wikipedia
Katso artikkeli Määrä Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

määrä (10)

  1. paljous, se, missä määrin, kuinka runsaasti jotakin on
  2. lukumäärä
  3. mitta, se missä mitassa, minkä mitan määrä; mitattu määrä
  4. enimmäismäärä, määrän raja
  5. päämäärä, määrän pää
  6. gen. + on määrä jk aikoo/jklla on aikomus; jklla on velvollisuus
    Minun oli määrä palata takaisin Suomeen. 'Aioin' t. 'minun piti palata takaisin Suomeen.'
    Meidän oli määrä lähteä illalla ongelle, mutta sairastuin kovaan kuumeeseen.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: [ˈmæːræ]

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi määrä määrät
genetiivi määrän määrien
(määräin)
partitiivi määrää määriä
akkusatiivi määrä;
määrän
määrät
sisäpaikallissijat
inessiivi määrässä määrissä
elatiivi määrästä määristä
illatiivi määrään määriin
ulkopaikallissijat
adessiivi määrällä määrillä
ablatiivi määrältä määriltä
allatiivi määrälle määrille
muut sijamuodot
essiivi määränä määrinä
translatiivi määräksi määriksi
abessiivi määrättä määrittä
instruktiivi määrin
komitatiivi määrine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo määrä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

muinaisvenäjän sanasta мѣра (měra).[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).