Wikipedia
Katso artikkeli Määrä Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

määrä (10)

  1. paljous, se, missä määrin, kuinka runsaasti jotakin on
  2. lukumäärä
  3. mitta, se missä mitassa, minkä mitan määrä; mitattu määrä
  4. enimmäismäärä, määrän raja
  5. päämäärä, määrän pää
  6. gen. + on määrä jk aikoo/jklla on aikomus; jklla on velvollisuus
    Minun oli määrä palata takaisin Suomeen. 'Aioin' t. 'minun piti palata takaisin Suomeen.'
    Meidän oli määrä lähteä illalla ongelle, mutta sairastuin kovaan kuumeeseen.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [ˈmæːræ]

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi määrä määrät
genetiivi määrän määrien
(määräin)
partitiivi määrää määriä
akkusatiivi määrä;
määrän
määrät
sisäpaikallissijat
inessiivi määrässä määrissä
elatiivi määrästä määristä
illatiivi määrään määriin
ulkopaikallissijat
adessiivi määrällä määrillä
ablatiivi määrältä määriltä
allatiivi määrälle määrille
muut sijamuodot
essiivi määränä määrinä
translatiivi määräksi määriksi
abessiivi määrättä määrittä
instruktiivi määrin
komitatiivi määrine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo määrä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

muinaisvenäjän sanasta мѣра (měra).[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).