Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

paljous (40)

  1. se ominaisuus, että jotakin on paljon; suuri määrä
    tavaran paljous
    kukkien paljous

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpɑljous/ tai /ˈpɑljou̯s/
  • tavutus: pal‧jo‧us / pal‧jous

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi paljous paljoudet
genetiivi paljouden paljouksien
partitiivi paljoutta paljouksia
akkusatiivi paljous;
paljouden
paljoudet
sisäpaikallissijat
inessiivi paljoudessa paljouksissa
elatiivi paljoudesta paljouksista
illatiivi paljouteen paljouksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi paljoudella paljouksilla
ablatiivi paljoudelta paljouksilta
allatiivi paljoudelle paljouksille
muut sijamuodot
essiivi paljoutena paljouksina
translatiivi paljoudeksi paljouksiksi
abessiivi paljoudetta paljouksitta
instruktiivi paljouksin
komitatiivi paljouksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo paljoude-
vahva vartalo paljoute-
konsonantti-
vartalo
paljout-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

paljousalennus, paljoustulli, vedenpaljous, väenpaljous

Aiheesta muualla muokkaa

  • paljous Kielitoimiston sanakirjassa