opiskelu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- opintojen harjoittaminen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈopisˌkelu/
- tavutus: o‧pis‧ke‧lu
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | opiskelu | opiskelut |
| genetiivi | opiskelun | opiskelujen opiskeluiden opiskeluitten |
| partitiivi | opiskelua | opiskeluita opiskeluja |
| akkusatiivi | opiskelu; opiskelun |
opiskelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | opiskelussa | opiskeluissa |
| elatiivi | opiskelusta | opiskeluista |
| illatiivi | opiskeluun | opiskeluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | opiskelulla | opiskeluilla |
| ablatiivi | opiskelulta | opiskeluilta |
| allatiivi | opiskelulle | opiskeluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | opiskeluna | opiskeluina |
| translatiivi | opiskeluksi | opiskeluiksi |
| abessiivi | opiskelutta | opiskeluitta |
| instruktiivi | – | opiskeluin |
| komitatiivi | – | opiskeluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | opiskelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- opiskelu Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 1165 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2