ulottuvuus

Suomi

Ensimmäistä neljää ulottuvuutta esittävä kaavio

ulottuvuus (40)

Katso artikkeli Ulottuvuus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

(matematiikka) topologista avaruutta kuvaava matemaattinen käsite, dimensio
(kuvaannollisesti) uusi näköala tai jokin jota aiemmin ei ole havaittu tai ajateltukaan
ulottuminen, laajuus, mittasuhde; vaikutusala, toiminta-ala

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ulottuvuus	ulottuvuudet
genetiivi	ulottuvuuden	ulottuvuuksien
partitiivi	ulottuvuutta	ulottuvuuksia
akkusatiivi	ulottuvuus; ulottuvuuden	ulottuvuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	ulottuvuudessa	ulottuvuuksissa
elatiivi	ulottuvuudesta	ulottuvuuksista
illatiivi	ulottuvuuteen	ulottuvuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ulottuvuudella	ulottuvuuksilla
ablatiivi	ulottuvuudelta	ulottuvuuksilta
allatiivi	ulottuvuudelle	ulottuvuuksille
muut sijamuodot
essiivi	ulottuvuutena	ulottuvuuksina
translatiivi	ulottuvuudeksi	ulottuvuuksiksi
abessiivi	ulottuvuudetta	ulottuvuuksitta
instruktiivi	–	ulottuvuuksin
komitatiivi	–	ulottuvuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	ulottuvuude-
vahva vartalo	ulottuvuute-
konsonantti- vartalo	ulottuvuut-

1. (mat.) avaruudellinen ulottuvuus