Suomi muokkaa

 
Ensimmäistä neljää dimensiota esittävä kaavio

Substantiivi muokkaa

dimensio (3)

  1. (matematiikka) tutkittavan topologisen avaruuden ulottuvuus
  2. mitta, koko

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈdimenˌsio/
  • tavutus: di‧men‧si‧o

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi dimensio dimensiot
genetiivi dimension dimensioiden
dimensioitten
partitiivi dimensiota dimensioita
akkusatiivi dimensio;
dimension
dimensiot
sisäpaikallissijat
inessiivi dimensiossa dimensioissa
elatiivi dimensiosta dimensioista
illatiivi dimensioon dimensioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi dimensiolla dimensioilla
ablatiivi dimensiolta dimensioilta
allatiivi dimensiolle dimensioille
muut sijamuodot
essiivi dimensiona dimensioina
translatiivi dimensioksi dimensioiksi
abessiivi dimensiotta dimensioitta
instruktiivi dimensioin
komitatiivi dimensioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo dimensio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla muokkaa