koko
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
koko (taipumaton)
- kaikki, täysi
- Koko kuorma oli pilaantunut.
- Koko kesäloman on satanut.
- Arki koko ankeudessaan.
- Tästä on varmaan kuullut koko kaupunki ennen minua.
- aikamoinen, melkoinen
- Meitä oli siellä koko joukko.
- Tämä herättää koko joukon kysymyksiä.
- käytetään korostussanana
- Heitä roskiin koko romu!
- Vaikea sanoa, kun en tunne koko miestä.
- Alunperin Suomi ei kuulunut koko kiertueohjelmaan, [mutta...] (KSML)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkoko/
- tavutus: ko‧ko
Huomautukset muokkaa
- Sanaa käytetään vain yksiköllisten substantiivien määreenä.
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
- keskikokoinen
- kokonainen
- kokonaisuus
- kookas
- leksikaalistuneita taivutusmuotoja: koolla, koolle, koossa, kokoon
Yhdyssanat muokkaa
kokoaskel, kokoilta, kokoliha, kokomaito, kokomusta, kokonelson, kokonuotti, kokoparta, kokopitkä, kokopuku, kokopullo, kokosivu, kokosukeltaja, kokosävelaskel, kokotauko, kokoveri
Adverbi muokkaa
koko
- varsin, jokseenkin, melko
- Koko paljon sieltä löytyikin.
- Tulimme koko railakkaasti.
Käännökset muokkaa
1. aika, jokseenkin, melko
|
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- koko Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi muokkaa
- Kertoo absoluuttisista tai suhteellisista fyysisistä mitoista, sen kuinka suuri tai pieni joku tai jokin on. Koko voidaan ilmaista numeroin tai kirjainsymbolein. Esimerkiksi pituus, leveys, syvyys; pinta-ala; tilavuus.
- Kengät ovat kokoa 8 ja T-paita XL:ää.
- Säiliön koko on 500 litraa.
- Missä ko'oissa tätä puseroa on?
- Yhden koon sukkahousut
- Moskovan lähiöiden kerrostalot ovat kooltaan häkellyttäviä.
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | koko | koot |
genetiivi | koon | kokojen |
partitiivi | kokoa | kokoja |
akkusatiivi | koko; koon |
koot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | koossa | ko’oissa |
elatiivi | koosta | ko’oista |
illatiivi | kokoon | kokoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | koolla | ko’oilla |
ablatiivi | koolta | ko’oilta |
allatiivi | koolle | ko’oille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kokona | kokoina |
translatiivi | kooksi | ko’oiksi |
abessiivi | kootta | ko’oitta |
instruktiivi | – | ko’oin |
komitatiivi | – | kokoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | koo- | |
vahva vartalo | koko- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
1. kertoo fyysisistä mitoista, sen kuinka suuri tai pieni joku tai jokin on
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
foliokoko, hajakoko, jumbokoko, keskikoko, kirjainkoko, kirjasinkoko, koossapysyvä, kuppikoko, kuvakoko, kuviokoko, miniatyyrikoko, minimikoko, määräkoko, nollakoko, normaalikoko, paperikoko, pienoiskoko, raekoko, rouvakoko, ryhmäkoko, silmäkoko, standardikoko, tabloidikoko, taskukoko, tilakoko, tuumakoko, vakiokoko, välikoko
Esperanto muokkaa
Substantiivi muokkaa
koko
- (eläintiede) kukko
Havaiji muokkaa
Substantiivi muokkaa
koko
- (biologia) veri