koko
SuomiMuokkaa
AdjektiiviMuokkaa
koko (taipumaton)
- kaikki, täysi
- Koko kuorma oli pilaantunut.
- Koko kesäloman on satanut.
- Arki koko ankeudessaan.
- Tästä on varmaan kuullut koko kaupunki ennen minua.
- aikamoinen, melkoinen
- Meitä oli siellä koko joukko.
- Tämä herättää koko joukon kysymyksiä.
- käytetään korostussanana
- Heitä roskiin koko romu!
- Vaikea sanoa, kun en tunne koko miestä.
- Alunperin Suomi ei kuulunut koko kiertueohjelmaan, [mutta...] (KSML)
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈkoko/
- tavutus: ko‧ko
HuomautuksetMuokkaa
- Sanaa käytetään vain yksiköllisten substantiivien määreenä.
KäännöksetMuokkaa
Liittyvät sanatMuokkaa
- keskikokoinen
- kokonainen
- kokonaisuus
- kookas
- leksikaalistuneita taivutusmuotoja: koolla, koolle, koossa, kokoon
YhdyssanatMuokkaa
kokoaskel, kokoilta, kokoliha, kokomaito, kokomusta, kokonelson, kokonuotti, kokoparta, kokopitkä, kokopuku, kokopullo, kokosivu, kokosukeltaja, kokosävelaskel, kokotauko, kokoveri
AdverbiMuokkaa
koko
- varsin, jokseenkin, melko
- Koko paljon sieltä löytyikin.
- Tulimme koko railakkaasti.
KäännöksetMuokkaa
1. aika, jokseenkin, melko
|
Liittyvät sanatMuokkaa
Aiheesta muuallaMuokkaa
- koko Kielitoimiston sanakirjassa
SubstantiiviMuokkaa
- Kertoo absoluuttisista tai suhteellisista fyysisistä mitoista, sen kuinka suuri tai pieni joku tai jokin on. Koko voidaan ilmaista numeroin tai kirjainsymbolein. Esimerkiksi pituus, leveys, syvyys; pinta-ala; tilavuus.
- Kengät ovat kokoa 8 ja T-paita XL:ää.
- Säiliön koko on 500 litraa.
- Missä ko'oissa tätä puseroa on?
- Yhden koon sukkahousut
- Moskovan lähiöiden kerrostalot ovat kooltaan häkellyttäviä.
TaivutusMuokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | koko | koot |
| genetiivi | koon | kokojen |
| partitiivi | kokoa | kokoja |
| akkusatiivi | koko; koon |
koot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | koossa | ko’oissa |
| elatiivi | koosta | ko’oista |
| illatiivi | kokoon | kokoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | koolla | ko’oilla |
| ablatiivi | koolta | ko’oilta |
| allatiivi | koolle | ko’oille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kokona | kokoina |
| translatiivi | kooksi | ko’oiksi |
| abessiivi | kootta | ko’oitta |
| instruktiivi | – | ko’oin |
| komitatiivi | – | kokoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | koo- | |
| vahva vartalo | koko- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
KäännöksetMuokkaa
1. kertoo fyysisistä mitoista, sen kuinka suuri tai pieni joku tai jokin on
Liittyvät sanatMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa
foliokoko, hajakoko, jumbokoko, keskikoko, kirjainkoko, kirjasinkoko, koossapysyvä, kuppikoko, kuvakoko, miniatyyrikoko, minimikoko, määräkoko, nollakoko, normaalikoko, paperikoko, pienoiskoko, raekoko, rouvakoko, ryhmäkoko, silmäkoko, standardikoko, tabloidikoko, taskukoko, tilakoko, tuumakoko, vakiokoko, välikoko
JohdoksetMuokkaa
EsperantoMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
koko
- (eläintiede) kukko
HavaijiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
koko
- (biologia) veri