puhjeta

Suomi

Verbi

puhjeta (74-L) (taivutus[luo])

1. mennä puhki, rikkoutua (omasta paineestaan), kulua puhki

   ilmapallo puhkesi, auton rengas puhkesi

2. (kuvaannollisesti) alkaa, syttyä, syntyä

   Vaalien jälkeen puhkesi levottomuuksia.

   Varuskunnassa puhkesi flunssaepidemia.

3. (kuvaannollisesti) ilmestyä, tulla esiin/näkyviin

   kukat puhkeavat keväällä, puut puhkeavat lehteen

   Ensimmäiset pysyvät hampaat puhkeavat yleensä noin kuusivuotiaana.

4. (kuvaannollisesti) ruveta, ryhtyä, alkaa, ratketa

   Hän puhkesi nauruun/kyyneliin kuullessaan asiasta.

Ääntäminen

• IPA: /ˈpuhjet̪ɑˣ/
• tavutus: puh‧je‧ta

Etymologia

Vastineita sukukielissä: karjalan puhketa, vatjan puhketa ja viron puhkeda.

Käännökset

1. mennä puhki

englanti: burst espanja: reventar saksa: bersten

venäjä: лопаться, лопнуть viro: puhkema

2. sodasta

englanti: break out

espanja: estallar

3. lehdistä, kukista, taimista

englanti: bud, sprout espanja: brotar

unkari: feslik

Numero puuttuu. sairauksista

englanti: break out

espanja: brotar

Numero puuttuu. kyyneliin

englanti: burst (~ into tears)

espanja: romper (~ a llorar)

Liittyvät sanat

• puhkaista, puhkoa

Johdokset

• verbit: puhkeilla

Yhdyssanat

puhkeamisvaihe

Aiheesta muualla

• puhjeta Kielitoimiston sanakirjassa