SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

rukoilla (67) (taivutus)

  1. lukea rukous, kiittää Jumalaa tai pyytää apua häneltä
    Rukoilemme yhdessä sunnuntaisin.
  2. pyytää, anoa
    Rukoilin häntä, ettei hän lähtisi sille vaaralliselle matkalle.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈrukoi̯llɑˣ/
  • tavutus: ru‧koil‧la

EtymologiaMuokkaa

Mikael Agricolan käyttöön ottama uudissana[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 430–476. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.