saraja

Suomi

Substantiivi

saraja (10)

1. (murteellinen) vaja, lato, liiteri
2. (murteellinen, Karjala) rakennuksen ylinen eli yliset; etenkin navetan toisessa kerroksessa oleva heinäsuoja

Etymologia

esiintyy itämerensuomalaisissa kielissä; sukua karjalan sanalle saraja 'ylinen, lato', inkerin sanalle sarrāja 'lato', vatjan sanalle saraje 'heinälato', viron sanalle sarai 'vaja, lato'; laina venäjän sanasta сарай 'vaja, liiteri' ← turkin sanasta saraj, saray 'palatsi, liiteri' ← persian sarāj (palatsi); turkin sanasta on peräisin ranskan sérail 'palatsi, haaremi' ja italian serraglio 'turkkilaistyyppinen naisten asuinhuoneisto, haaremi'; ranskasta, italiasta tai molemmista on samassa merkityksessä suomeen lainattu seralji