vaja
Katso myös: Vaja |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
vaja (9)
- usein asuintalon tontilla sijaitseva yksinkertainen ja yksikerroksinen pieni varastorakennus
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈʋɑjɑ/, [ˈʋɑjɑ]
- tavutus: va‧ja
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vaja | vajat |
genetiivi | vajan | vajojen (vajain) |
partitiivi | vajaa | vajoja |
akkusatiivi | vaja; vajan |
vajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vajassa | vajoissa |
elatiivi | vajasta | vajoista |
illatiivi | vajaan | vajoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vajalla | vajoilla |
ablatiivi | vajalta | vajoilta |
allatiivi | vajalle | vajoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vajana | vajoina |
translatiivi | vajaksi | vajoiksi |
abessiivi | vajatta | vajoitta |
instruktiivi | – | vajoin |
komitatiivi | – | vajoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
1. usein asuintalon tontilla sijaitseva yksinkertainen ja yksikerroksinen pieni varastorakennus
|
Liittyvät sanat muokkaa
- vajanainen, vajavainen, vajaus
- leksikaalistuneita taivutusmuotoja: vajaa, vailla, vaille; (mahdollisesti) vaan, vain
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- vaja Kielitoimiston sanakirjassa
Ruotsi muokkaa
Substantiivi muokkaa
vaja yl. (1) (yks. määr. vajan[luo], mon. epämäär. vajor[luo], mon. määr. vajorna[luo])
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Verbi muokkaa
vaja
Aiheesta muualla muokkaa
- vaja Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
Viro muokkaa
Adverbi muokkaa
vaja
- tarpeen
- Mul on raha vaja.
- Tarvitsen rahaa [minulle on raha tarpeen].
- Mul on vaja koju minna.
- Minun pitää mennä kotiin.
- On teel veel midagi vaja?
- Tarvitsetteko vielä jotain?
- Mul on raha vaja.
Liittyvät sanat muokkaa
Substantiivi muokkaa
vaja
- (murteellinen) eteinen
Aiheesta muualla muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 332. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.