Substantiivi

muokkaa

vajaus (39)[1]

  1. se, että on vajaa
  2. puute, tarve
  3. (erityisesti) kassasta tai varastosta puuttuva määrä
    Kassa osoitti kolmen sadan markan vajausta.
  4. alijäämä
    maksutaseen vajaus

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋɑjɑus/ tai /ˈʋɑjɑu̯s/
  • tavutus: va‧ja‧us / va‧jaus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vajaus vajaukset
genetiivi vajauksen vajausten
vajauksien
partitiivi vajausta vajauksia
akkusatiivi vajaus;
vajauksen
vajaukset
sisäpaikallissijat
inessiivi vajauksessa vajauksissa
elatiivi vajauksesta vajauksista
illatiivi vajaukseen vajauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vajauksella vajauksilla
ablatiivi vajaukselta vajauksilta
allatiivi vajaukselle vajauksille
muut sijamuodot
essiivi vajauksena vajauksina
translatiivi vajaukseksi vajauksiksi
abessiivi vajauksetta vajauksitta
instruktiivi vajauksin
komitatiivi vajauksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vajaukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
vajaus-

Etymologia

muokkaa

sanan vajaa vartalosta vaja- ja suffiksista -us

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

happivajaus, kassavajaus, massavajaus, mittavajaus, tilivajaus

Aiheesta muualla

muokkaa
  • vajaus Kielitoimiston sanakirjassa
  • vajaus Tieteen termipankissa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39