vajaa

Suomi

Adjektiivi

vajaa (17) (komparatiivi vajaampi, superlatiivi vajain) (taivutus[luo])

1. josta puuttuu jotakin; vaillinainen, vajanainen, riittämätön

   vajaa lasillinen

   Kokoelma on vajaa.

   Onko munuaisten toiminta vajaata?

2. (puhekieltä, halventava) vajaamielinen, tyhmä

   Oletko vähän vajaa?

3. (matematiikka) luonnollisesta luvusta: sellainen, jonka itseään pienempien tekijöiden summa on pienempi kuin luku itse

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋɑjɑː/, [ˈʋɑjɑː]

• tavutus: va‧jaa

Käännökset

1. josta puuttuu jotakin

englanti: incomplete, partial

Liittyvät sanat

• vajava, vajavainen
• vajavaisesti
• vajakki, vajaus, vaje
• vajentaa, vajauttaa

Johdokset

• adverbit: vajaasti
• substantiivit: vajaus

Yhdyssanat

vajaahampainen, vajaakuntoinen, vajaakykyinen, vajaakäyttö, vajaalaatuinen, vajaalukuinen, vajaalämpöinen, vajaamielinen, vajaamittainen, vajaaravitsemus, vajaasärmäinen, vajaatehoinen, vajaatoiminta, vajaatuottoinen, vajaatyökykyinen, vajaatyöllisyys, vajaavaltainen, vajaaälyinen

Aiheesta muualla

• vajaa Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

vajaa

1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta vaja