Adjektiivi

muokkaa

vajaa (17) (komparatiivi vajaampi, superlatiivi vajain) (taivutus[luo])

  1. josta puuttuu jotakin; vaillinainen, vajanainen, riittämätön
    vajaa lasillinen
    Kokoelma on vajaa.
    Onko munuaisten toiminta vajaata?
  2. (puhekieltä, halventava) vajaamielinen, tyhmä
    Oletko vähän vajaa?
  3. (matematiikka) luonnollisesta luvusta: sellainen, jonka itseään pienempien tekijöiden summa on pienempi kuin luku itse

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋɑjɑː/, [ˈʋɑjɑː]
  • tavutus: va‧jaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

vajaahampainen, vajaakuntoinen, vajaakykyinen, vajaakäyttö, vajaalaatuinen, vajaalukuinen, vajaalämpöinen, vajaamielinen, vajaamittainen, vajaaravitsemus, vajaasärmäinen, vajaatehoinen, vajaatoiminta, vajaatuottoinen, vajaatyökykyinen, vajaatyöllisyys, vajaavaltainen, vajaaälyinen

Aiheesta muualla

muokkaa
  • vajaa Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

muokkaa

vajaa

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta vaja