Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

vaje (48)[1]

  1. tilanne, jossa jostakin on vajausta; se, että jokin jää vajaaksi jostakin; alijäämä
    syntyä vajeita
    Toimituksessanne oli kohtuuttomasti vajeita.
    Vajeen kasvu saattaa johtaa kassakriisiin.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋɑjeˣ/
  • tavutus: va‧je

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vaje vajeet
genetiivi vajeen vajeiden
vajeitten
partitiivi vajetta vajeita
akkusatiivi vaje;
vajeen
vajeet
sisäpaikallissijat
inessiivi vajeessa vajeissa
elatiivi vajeesta vajeista
illatiivi vajeeseen vajeisiin
vajeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vajeella vajeilla
ablatiivi vajeelta vajeilta
allatiivi vajeelle vajeille
muut sijamuodot
essiivi vajeena vajeina
translatiivi vajeeksi vajeiksi
abessiivi vajeetta vajeitta
instruktiivi vajein
komitatiivi vajeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vajee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
vajet-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

vajeta

Yhdyssanat muokkaa

budjettivaje, energiavaje, henkilöstövaje, johtajuusvaje, kassavaje, kauppavaje, maksuvaje

Aiheesta muualla muokkaa

  • vaje Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48