seulaluu

Suomi

Ihmisen kallon luut.
    otsaluu
    päälakiluu
    kitaluu
    ohimoluu
    takaraivonluu
    seulaluu

Substantiivi

seulaluu (18)

1. (anatomia) nenän takana oleva luu (tieteellinen nimi: os ethmoidale)

Ääntäminen

• IPA: /ˈseu̯lɑˌluː/
• tavutus: seu‧la‧luu

Etymologia

yhdyssana sanoista seula ja luu

Käännökset

1. nenän takana oleva luu, os ethmoidale

englanti: ethmoid bone saksa: Siebbein

viro: sõelluu

Liittyvät sanat

Osakäsitteet

• nenän yläkuorikko, nenän keskikuorikko

Aiheesta muualla

• seulaluu Kielitoimiston sanakirjassa