seula
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
seula (9)
- työkalu tai kone, jolla kiinteäaineiset rakeet lajitellaan niiden koon perusteella tai erotetaan rakeet nesteestä
- Seulalla voi vaikka erotella soran lohkareista, jyviä akanoista tai mineraaleja liuoksesta.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈseu̯lɑ/
- tavutus: seu‧la
Etymologia muokkaa
vanha germaaninen laina[1]
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
seula-analyysi, seulakangas, seulaluu, seulapinta, seularumpu, seulaverkko, välppäseula
Viitteet muokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 359. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.