siepata
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
siepata (73-B) (taivutus[luo])[1]
- ottaa henkilö haltuunsa vastoin hänen tahtoaan, kaapata
- Tyttö siepattiin päiväkodin pihasta.
- ottaa nopeasti käteensä, napata
- (puhekieltä) ~ (part.) harmittaa
- Se jätkä kyllä sieppaa mua.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsie̯pɑt̪ɑˣ/
- tavutus: sie‧pa‧ta
Käännökset muokkaa
2. ottaa nopeasti käteensä
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 73-B