Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

siepata (73-B) (taivutus[luo])[1]

  1. ottaa henkilö haltuunsa vastoin hänen tahtoaan, kaapata
    Tyttö siepattiin päiväkodin pihasta.
  2. ottaa nopeasti käteensä, napata
  3. (puhekieltä) ~ (part.) harmittaa
    Se jätkä kyllä sieppaa mua.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsie̯pɑt̪ɑˣ/
  • tavutus: sie‧pa‧ta

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 73-B