siepata

Suomi

siepata [1]

siepata [3]

Verbi

siepata (73-B) (taivutus[luo])

1. ottaa henkilö haltuunsa vastoin hänen tahtoaan, kaapata

   Tyttö siepattiin päiväkodin pihasta.

2. ottaa nopeasti käteensä, napata

   Käteensä hän sieppaa vesikannun / Juoksee yli myllerretyn mannun (Yrjö Jylhä: Kaivo)

3. onnistua lukemaan jollekulle toiselle taholle lähetetty salainen viesti

   Havaijin radiotiedusteluasema Hypo sieppasi viestin japanilaisten hyökkäyssuunnitelmasta. (historianet.fi, lyhennetty)

4. (puhekieltä) ~ (part.) harmittaa

   Se jätkä kyllä sieppaa mua.

Ääntäminen

• IPA: /ˈsie̯pɑt̪ɑˣ/
• tavutus: sie‧pa‧ta

Käännökset

1. ottaa henkilö haltuunsa vastoin hänen tahtoaan

englanti: to steal, kidnap ranska: voler, (puhekieltä) piquer

turkki: kaçırmak

2. ottaa nopeasti käteensä

englanti: to snatch

3. onnistua lukemaan jollekulle toiselle taholle lähetetty salainen viesti

englanti: intercept

4. harmittaa

ranska: énerver, (puhekieltä) gonfler

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: sieppaaja, sieppaaminen, sieppari, sieppaus, ?sieppo

Aiheesta muualla

• siepata Kielitoimiston sanakirjassa
• siepata Tieteen termipankissa
• Artikkeli 1048 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa