kaapata
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakaapata (73-B) (taivutus[luo])[1]
- ottaa äkkiä, tarttua, siepata, kahmaista
- Hän kaappasi kiireesti takkinsa mukaan ja lähti matkaan.
- ryöstää, siepata
- Aamulla lentokentältä kaapattiin lentokone.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑːpɑt̪ɑˣ/
- tavutus: kaa‧pa‧ta
Käännökset
muokkaa2. ryöstää
|
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: kaappaaja, kaappaaminen, kaappari, kaappaus
Aiheesta muualla
muokkaa- kaapata Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 1048 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 73-B