kaappaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakaappaaminen (38)
- teonnimi verbistä kaapata
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaappaaminen | kaappaamiset |
| genetiivi | kaappaamisen | kaappaamisten kaappaamisien |
| partitiivi | kaappaamista | kaappaamisia |
| akkusatiivi | kaappaaminen; kaappaamisen |
kaappaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaappaamisessa | kaappaamisissa |
| elatiivi | kaappaamisesta | kaappaamisista |
| illatiivi | kaappaamiseen | kaappaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaappaamisella | kaappaamisilla |
| ablatiivi | kaappaamiselta | kaappaamisilta |
| allatiivi | kaappaamiselle | kaappaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaappaamisena (kaappaamisna) |
kaappaamisina |
| translatiivi | kaappaamiseksi | kaappaamisiksi |
| abessiivi | kaappaamisetta | kaappaamisitta |
| instruktiivi | – | kaappaamisin |
| komitatiivi | – | kaappaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kaappaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kaappaamis- | |