stav

Katso myös: stäv

Ruotsi

Substantiivi

stav yl. (2) (yks. määr. staven[luo], mon. epämäär. stavar[luo], mon. määr. stavarna[luo])

1. sauva, keppi, suksisauva
2. (anatomia) sauvasolu

Liittyvät sanat

• käpp
• stavformig
• (anatomia) tapp

Yhdyssanat

• bokstav

Serbia

Substantiivi

stȁv m. (kyrillinen став)

1. näkökanta, näkökulma
2. asenne

Taivutus

	yksikkö	monikko
nominatiivi	stav	stavovi
genetiivi	stava	stavova
datiivi-lokatiivi	stavu	stavovima
akkusatiivi	stav	stavove
vokatiivi	stave	stavovi
instrumentaali	stavom	stavovima

Tšekki

Substantiivi

stav m.

1. kunto, tila

   Chlapec je v kritickém stavu v ostravské nemocnici. – Poika on kriittisessä tilassa sairaassa Ostravassa.

2. tilanne

   Stav hry je 2:2 – Pelin tilanne on 2-2.

Taivutus

sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	stav	stavy
genetiivi	stavu	stavů
datiivi	stavu	stavům
akkusatiivi	stav	stavy
vokatiivi	stave	stavy
lokatiivi	stavu	stavech
instrumentaali	stavem	stavy