suočen
Kroaatti
muokkaaVerbi
muokkaasùočen
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin perfektin maskuliini verbistä suočiti (”laittaa kohtaamaan, eteen”)
Taivutus
muokkaa Sanan suočen taivutus
yksikkö | monikko | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
maskuliini | neutri | feminiini | maskuliini | neutri | feminiini | ||
elollinen | eloton | ||||||
nominatiivi | suočenepäm, suočenimäär | suočeno | suočena | suočeni | suočena | suočene | |
genetiivi | suočenaepäm, suočenog(a)määr | suočene | suočenih | ||||
datiivi‑lokatiivi | suočenuepäm, suočenom(e/u)määr | suočenoj | suočenim(a) | ||||
akkusatiivi | suočenaepäm suočenogmäär |
suočenepäm suočenimäär |
suočeno | suočenu | suočene | suočena | suočene |
instrumentaali | suočenim | suočenom | suočenim(a) |