suočiti

Kroaatti

Verbi

suòčiti (yks. 1. sùočīm) (perfektiivinen) (imperfektiivinen suočávati tai suočívati)

1. laittaa kohtaamaan, eteen
2. (refleksiivinen; se) kohdata, joutua eteen

   Hrvatska se s ovakvom krizom još nije nikada suočila. (index.hr)

   Kroatia ei ole vielä koskaan kohdannut tällaista kriisiä.

Taivutus

    Verbin suočiti taivutus 

Infinitiivi Preteritin adverbi Gerundi suočiti suočivši – Aikamuoto Yksikkö Monikko 1. pers. 2. pers. 3. pers. 1. pers. 2. pers. 3. pers. Preesens suočim suočiš suoči suočimo suočite suoče Aoristi suočih suoči suočismo suočiste suočiše Imperatiivi – suoči – suočimo suočite – Aktiivin partisiipin perfekti suočio m. suočila f. suočilo n. suočili m. suočile f. suočila n. Passiivin partisiipin perfekti suočen m. suočena f. suočeno n. suočeni m. suočene f. suočena n.

Aiheesta muualla

• suòčiti Školski rječnik hrvatskoga jezika